Aapomikko Matti

Vientiteollisuus

Suomalaiset vientisankarit, osa 389: Altian Saksan-valloitus 2018

Suomalaisten vientimokat ovat legendaarisia alkaen Rape-keksien myyntiyrityksistä englantia puhuviin maihin. Lisääkö Altia nyt uuden luvun tähän surullisenkuuluisaan sarjaan?

Hallitus ja Tiilikainen vahinkovihreyden linjalla

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kommentoi (blogissaan) tekemisiään arvostellutta aiempaa kirjoitustani. Tiilikainen arveli, etten olisi eduskunnassa oppinut ilmastopolitiikan perusasioita. Edelleen hän väittää, että päästökaupan piirissä kaikkien maiden päästöjä kohdeltaisiin samanarvoisesti ja että säännöt olisivat yhtä tiukat kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Aktiivimalli revisited - selkeä askel parempaan

Aktiivimalli omalta osaltaan on kelpo askel kohden talouspoliittisten toimenpiteiden lopullista tavoitetta eli saada Suomen talous kestävälle pohjalle ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen.

 

Silmäilin viimein lävitse aktiivimallin työttömältä edellyttämät toimenpiteet työttömyyskorvauksen tasoalennuksen välttämiseksi. Ylivoimaisiksi niitä on huono kutsua, kun työnhakijan omaehtoinen itsensä kehittäminenkin eli opiskelu on listalla vaihtoehtona.

 

Duunari on palkkansa ansainnut!

Onko osingonmaksukyky ollut kohtuutonta taantuman aikaan? Suomalaisesta yrityselämästä puuttuu tulevaisuuden rakentamishalu, kun lähes kaikki teollisuudessa vaikuttavat ryhmät (omistajat, johtajat, toimihenkilöt ja duunarit) haluavat kääriä rahat itselleen.

Nyt on viime vuosina vaikuttanut siltä, että omistajien halu ulosmitata maksimaalisia osinkoja on vienyt suomalaiselta enemmän tulevaisuuden kilpailukykyä kuin mitkään palkankorotukset. Toki myös johtoryhmien ansiokehitys on ollut taantumassa omistajien siunaamana täysin moraalitonta.

Tarvitaanko uusi rautatieyhteys Inkoon syväsatamaan

 

 

Tarvitaanko uusi rautatieyhteys Inkoon syväsatamaan

 

Tavaraliikenne radoilla on kannattavaa toimintaa ja luo työpaikkoja laajalla alueella teollisuudessa, sekä lisää vientiteollisuuden kilpailukykyä toisin kuin yleensä matkustajaliikenne. Myös maatalous voi hyötyä kiskoliikenteestä. Tavarakuljetukset tulevat siirtymään entistä enemmän kumipyöriltä rautapyörille energiataloudellisuuden ja fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden sekä korkean hinnan takia.

 

Mitä puusta voidaan tehdä

Puunjalostusteollisuus elää nyt nousukautta Suomessa. Etenkin selluloosalle on löytynyt vientimahdollisuuksia, pääasiassa metsäteollisuuden omille tehtaille Kaukoitään. Mutta uusia tuoteideoita selluloosan jalostamiseksi kotimaassa haetaan jatkuvasti. Tuotekehitykseen satsataan nyt useassa kotimaan toimipisteessä. Kts. Hesarin kirjoitus asiasta. http://www.hs.fi/talous/art-2000005023014.html?share=5eaed23b69b104a20be... Tuoteideasta on vielä pitkä matka tuotteen valmistukseen. Hyviä ideoita joudutaan vielä karsimaan kannattamattomana.

EKP:n helikopteriraha ja vientiteollisuus

Nyt jokainen tajuaa että ainut keino selvitä nykyisestä tilanteesta on EKP maksama kansalaispalkka. 3000 e kk jokaiselle euroalueen asukkaalle tassuun ostovoimaa. Kuinka se vaikuttaisi euron arvoon, teollisuuden kilpailukykyyn ja investointeihin?

  1. Euron arvo heikkenee suhteessa kauppasodan vihollismaiden (USA, Kiina) valuuttaan.

  2. Teollisuuden kilpailukyky kasvaa.

Vientiteollisuus ja pakkoruotsi

1. "Pohjoismaat on ensisijainen pelikenttä, ja sen takia ruotsin kielen opiskelu on ihan keskeistä", sanoo Antti Viitanen, Novartis-lääkeyhtiön Suomen toimitusjohtaja Helsingin Sanomille (eilen 20.7.2015). 

Tekniikan osaaja eduskuntaan

Vaaliteemani liittyvät kansantalouden kannalta nyt vallitsevissa olosuhteissa välttämättömien toimintojen eteenpäinviemiseen. Valituksi tultuani keskityn pääasiassa niihin toimintoihin, joilla Suomeen saadaan tuloja ja työtä. Osa näistä toimista tuottaa tulosta jo lyhyellä aikavälillä. Sopeutuminen ja samalla hallittu panostus keihäänkärkihankkeisiin antaa lisää vapausasteita ylläpitämään niitä perusrakenteita, joita nyt nykyhallituksenkin toimesta on oltu kovin harkitsemattomasti ajamassa alas.

Suomen seuraava sampo? Asuntopolitiikka ja kasvava ilmailuteollisuus vastakkain

Ilmailuteollisuus on yksi harvoja kasvavista vientiteollisuuden toimialoista. Kokonaisuutena se tuo valtiolle vuosittain 2,5 miljardia verotuloja ja edustaa jo 3,2 % Suomen bruttokansantuotteesta. Kasvavan toimialan kehitystä ollaan nyt vaikeuttamassa valtion ja Helsingin kaupungin päätöksillä käyttää Malmin lentoaseman alue asuntorakentamiseen. Malmin lentokentällä koulutetaan yli puolet maamme ammattilentäjistä. MAF Suomi selvitti puolueiden kannat asiaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä