Kotimaa http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/2/all Sat, 20 Oct 2018 13:28:24 +0300 fi Kahden päivän nälkäkuolema http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema <p>Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.</p><p>Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.</p><p>Jos lapsen ainoa, minkä hän päivässä saa on kouluruoka, niin silloin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat kattavasti sosiaalihuollon palveluita. Ei voi vain hyväksyä, että se yksi kouluruoka riittää lapselle ja nostaa meteliä silloin, kun hän ei sitä yhtä ruokaa saa. Niin se ei voi olla.</p><p>Tämän lisäksi hallitus on nyt kovasti huolissaan lapsista ja vanhuksista, vaikka on toteuttanut hallituskaudella lapsi- ja vanhusvihamielisimpää hallitusta aikoihin.</p><p>Tämä hallitus on kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä poistanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tämä tulee varmasti tulevaisuudessa näkymään koulumenestyksessä sekä myös syrjäytyvien lasten määrässä. Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi jää sitä ilman tai hänen erityistuen tarvetta ei huomata kasvaneessa ryhmäkoossa.&nbsp;</p><p>Tästä ei kuitenkaan ole oltu huolissaan, vaan tämä on täysin hyväksytty pelinappula.</p><p>Tämän lisäksi koulutuksesta on leikattu sekä tehty täysin toimimaton amisreformi, mikä varmasti lisää syrjäytymistä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta itsestään. Puhutaan kuitenkin 15-16 -vuotiaista nuorista. Näiden nuorten tulisi kantaa kokonaisvastuu oppimisestaan. Osa varmasti pystyy, osa ei ja sillä osalla on suuri vaara syrjäytyä.</p><p>Tämäkin on hyväksytty.&nbsp;</p><p>Nyt kun JHL on julistanut kahden päivän työnseisauksen, joka ulottuu myös osaan päiväkodeista ja kouluista, niin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuhoutumassa ja lapset kuolemassa nälkään. Kahdessa (2) päivässä. Posketon väite, jonka tarkoitusperät hyvin tiedetään. Hallitus käyttää sopivasti &quot;Eikö kukaan ajattele lapsia&quot; -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla ei voi olla kauaskantoisia seurauksia.</p><p>Tästä bluffista on vain katsottava läpi. K</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.

Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.

Jos lapsen ainoa, minkä hän päivässä saa on kouluruoka, niin silloin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat kattavasti sosiaalihuollon palveluita. Ei voi vain hyväksyä, että se yksi kouluruoka riittää lapselle ja nostaa meteliä silloin, kun hän ei sitä yhtä ruokaa saa. Niin se ei voi olla.

Tämän lisäksi hallitus on nyt kovasti huolissaan lapsista ja vanhuksista, vaikka on toteuttanut hallituskaudella lapsi- ja vanhusvihamielisimpää hallitusta aikoihin.

Tämä hallitus on kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä poistanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tämä tulee varmasti tulevaisuudessa näkymään koulumenestyksessä sekä myös syrjäytyvien lasten määrässä. Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi jää sitä ilman tai hänen erityistuen tarvetta ei huomata kasvaneessa ryhmäkoossa. 

Tästä ei kuitenkaan ole oltu huolissaan, vaan tämä on täysin hyväksytty pelinappula.

Tämän lisäksi koulutuksesta on leikattu sekä tehty täysin toimimaton amisreformi, mikä varmasti lisää syrjäytymistä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta itsestään. Puhutaan kuitenkin 15-16 -vuotiaista nuorista. Näiden nuorten tulisi kantaa kokonaisvastuu oppimisestaan. Osa varmasti pystyy, osa ei ja sillä osalla on suuri vaara syrjäytyä.

Tämäkin on hyväksytty. 

Nyt kun JHL on julistanut kahden päivän työnseisauksen, joka ulottuu myös osaan päiväkodeista ja kouluista, niin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuhoutumassa ja lapset kuolemassa nälkään. Kahdessa (2) päivässä. Posketon väite, jonka tarkoitusperät hyvin tiedetään. Hallitus käyttää sopivasti "Eikö kukaan ajattele lapsia" -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla ei voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tästä bluffista on vain katsottava läpi. K

]]>
27 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema#comments Kotimaa Irtisanomislaki JHL Sat, 20 Oct 2018 10:28:24 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema
Tehdään ajoissa, eikä vasta pakon edessä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa <p>En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu?&nbsp;<br />Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen.&nbsp;</p><p>Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että <a href="https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus">kikyllä</a> on ollut oma merkityksensä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työlainsäädännön puolelta:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)</p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170188"> &nbsp;Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset</a> (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnos-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa-arviointineuvostoon">Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tyoaikalaki.aspx">Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/murto-ja-vanhanen-selvittavat-yt-lain-muutostarpeet">Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&amp;Murto)</a></p><p><strong>Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista &nbsp;(STM)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Vaikuttavuusinvestointi (SIB) &ndash;hankkeiden käynnistäminen</p><p><br />Lisäksi loppukaudelle nostan esiin <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osatyokykyisten-tyomarkkinatilanne-ja-tyollistymispalvelut-kartoitetaan"><strong>Työkykyohjelman</strong>(Oivo ja Kerätär-selvitys)</a>, jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu. &nbsp;Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/pitkaaikaistyottomille-tarkoitettu-elaketuki-laajenee">ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.</a></p><p>Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. <strong>Ei</strong> ainoa, mutta merkittävä.</p><p>Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä.&nbsp;</p><p>Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan.&nbsp;</p><p>Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.</p><p>Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin.&nbsp;</p><p>Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.</p><p>Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.</p><p>Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita &nbsp;vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.</p><p>Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen &nbsp;talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.</p><p>Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?</p><p>Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on.&nbsp;</p><p>Joten. Oli &nbsp;seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä &rdquo;kaikkien aikojen huonoin&rdquo;. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä.&nbsp;</p><p>Viisautta ja rohkeutta tulevaan.</p><p><em>Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.&nbsp;</p><p>Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että &rdquo;jätä hommasi&rdquo; aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty.&nbsp;</p><p>Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu? 
Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen. 

Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että kikyllä on ollut oma merkityksensä.

 

Työlainsäädännön puolelta:

•    Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)
•    Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)
•    Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)

•    Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)
•    Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset (2018)
•    Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)
•    Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)
•    Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&Murto)

Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:

•    Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)
•    Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)
•    Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)
•    Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)
•    Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)
•    Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)
•    Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)
•    Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)
•    Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)
•    Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)
•    Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista  (STM)
•    Vaikuttavuusinvestointi (SIB) –hankkeiden käynnistäminen


Lisäksi loppukaudelle nostan esiin Työkykyohjelman(Oivo ja Kerätär-selvitys), jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu.  Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.

Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. Ei ainoa, mutta merkittävä.

Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä. 

Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan. 

Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.

Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin. 

Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.

Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.

Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita  vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.

Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen  talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.

Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?

Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on. 

Joten. Oli  seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä ”kaikkien aikojen huonoin”. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä. 

Viisautta ja rohkeutta tulevaan.

Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.

 

Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. 

Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että ”jätä hommasi” aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty. 

Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.

 

]]>
89 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit Juha Sipilän hallitus Työllisyyspolitiikka Työttömät Sat, 20 Oct 2018 08:43:29 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa
Kymmenen helppoa tapaa vähentää hiilijalanjälkeä http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea <p>Jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen omilla päätöksillään. Usein esitetyt muutokset ovat kuitenkin suuri, eikä niihin ole helppoa sitoutua. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole monelle helppoa, eikä autosta luopuminen ole monellekaan vaihtoehto. Kuitenkin pienemmillä ja helpommallakin muutoksilla voit saavuttaa merkittäviä muutoksia omaan ja perheen hiilijalanjälkeen.</p><p>1. Muuta tapaasi matkustaa lomalle. Nyt lomamatkat ovat usein viikonloppu tai pakettimatkoja, joita tehdään usein ja vaativat paljon lentämistä. Vaihtoehtoisesti voit pitää pitkiä lomia harvemmin, jolloin lennät harvemmin.</p><p>2. Siirry punaisesta lihasta käyttämään kanaa tai kalaa, kanan ilmastovaikutukset ovat kolmasosa.</p><p>3. Tuulisähkö ei ole ainoa järkevä vaihtoehto, mm. vesi- ja ydinvoimalla voi vähentää päästöjä. Ne voivat olla fiksumpia vaihtoehtoja, tuuli- ja aurinkosähköstä voidaan osa ajasta tuottaa välillä hiilellä tai turpeella.</p><p>4. Maksa enemmän vaatteista ja käyttötavaroista. Hinnan noustessa tuotteen laatu keskimäärin paranee. Silloin niiden elinikä pitenee, jolloin valmistuksen aiheuttamat päästöt jakautuvat pidemmälle aikavälille.</p><p>5. Pyöräille kesällä paikasta toiseen, vaikka muuten käyttäisit autoa. Ilmasto ja kroppa kiittävät.</p><p>6. Kun hankit autoa, hanki ajoneuvo jonka kulutus on pieni ja jonka täyttää tarpeesi. Älä siis hanki imagoa.</p><p>7. Asutko taloyhtiössä, jossa on pyykkitupa? Käytä sitä hyväksesi, opiskelijana se erinomainen vaihtoehto. Pyykkikoneen hankkimatta jättäminen, säästää tilaa kylpyhuoneessa ja säästää rahaa, varsinkin jos taloyhtiön pyykkikone on ilmainen.</p><p>8. Onko sisaruksia tai hyviä ystäviä joihin luotat? Läheisten tavaroiden jakaminen on usein helpompaa kuin vieraiden kanssa. Kysy voitko lainata tarvitsemia tavaroita.</p><p>9. Käytä mahdollisuuksien mukaan junaa tai bussia. Isojen kaupunkien välillä kulkee hyvin junayhteyksiä ja taajamien välillä busseja. Olet matkalla lennolle tai laivalle juna tai bussi on varteenotettava vaihtoehto. Silloin ei myöskään tarvitse huolehtia parkkipaikan löytymisestä.</p><p>10. Lajittele. Biojätteen, paperin, kartongin ja sekajätteen lajittelu on tuttua. Lasin, metallin, elektroniikka jätteen kierrätys ei ole sen vaikeampaa. Taloyhtiöissä usein puuttuu oma keräyspiste muoville, sitä voi tiedustella taloyhtiössä</p><p>Muitakin hyviä tapoja on vähentää jalanjälkeä: Vaihda valaisimet led tekniikkaan. &nbsp;Älä pidä turhaan laitteita päällä, taustaäänenä voi hyvin käyttää radiota, television sijasta. Käytä kestotuotteita mm. Kangaskassin saa mahtumaan takin taskuun, take away kahvia varten termosmuki.<a href="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html"> Ilmasto-oppaasta voi lukea lisää </a></p><p>Onko sinulla hyviä tapoja vähentää hiilijalanjälkeä? Kerro se kommenteissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen omilla päätöksillään. Usein esitetyt muutokset ovat kuitenkin suuri, eikä niihin ole helppoa sitoutua. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole monelle helppoa, eikä autosta luopuminen ole monellekaan vaihtoehto. Kuitenkin pienemmillä ja helpommallakin muutoksilla voit saavuttaa merkittäviä muutoksia omaan ja perheen hiilijalanjälkeen.

1. Muuta tapaasi matkustaa lomalle. Nyt lomamatkat ovat usein viikonloppu tai pakettimatkoja, joita tehdään usein ja vaativat paljon lentämistä. Vaihtoehtoisesti voit pitää pitkiä lomia harvemmin, jolloin lennät harvemmin.

2. Siirry punaisesta lihasta käyttämään kanaa tai kalaa, kanan ilmastovaikutukset ovat kolmasosa.

3. Tuulisähkö ei ole ainoa järkevä vaihtoehto, mm. vesi- ja ydinvoimalla voi vähentää päästöjä. Ne voivat olla fiksumpia vaihtoehtoja, tuuli- ja aurinkosähköstä voidaan osa ajasta tuottaa välillä hiilellä tai turpeella.

4. Maksa enemmän vaatteista ja käyttötavaroista. Hinnan noustessa tuotteen laatu keskimäärin paranee. Silloin niiden elinikä pitenee, jolloin valmistuksen aiheuttamat päästöt jakautuvat pidemmälle aikavälille.

5. Pyöräille kesällä paikasta toiseen, vaikka muuten käyttäisit autoa. Ilmasto ja kroppa kiittävät.

6. Kun hankit autoa, hanki ajoneuvo jonka kulutus on pieni ja jonka täyttää tarpeesi. Älä siis hanki imagoa.

7. Asutko taloyhtiössä, jossa on pyykkitupa? Käytä sitä hyväksesi, opiskelijana se erinomainen vaihtoehto. Pyykkikoneen hankkimatta jättäminen, säästää tilaa kylpyhuoneessa ja säästää rahaa, varsinkin jos taloyhtiön pyykkikone on ilmainen.

8. Onko sisaruksia tai hyviä ystäviä joihin luotat? Läheisten tavaroiden jakaminen on usein helpompaa kuin vieraiden kanssa. Kysy voitko lainata tarvitsemia tavaroita.

9. Käytä mahdollisuuksien mukaan junaa tai bussia. Isojen kaupunkien välillä kulkee hyvin junayhteyksiä ja taajamien välillä busseja. Olet matkalla lennolle tai laivalle juna tai bussi on varteenotettava vaihtoehto. Silloin ei myöskään tarvitse huolehtia parkkipaikan löytymisestä.

10. Lajittele. Biojätteen, paperin, kartongin ja sekajätteen lajittelu on tuttua. Lasin, metallin, elektroniikka jätteen kierrätys ei ole sen vaikeampaa. Taloyhtiöissä usein puuttuu oma keräyspiste muoville, sitä voi tiedustella taloyhtiössä

Muitakin hyviä tapoja on vähentää jalanjälkeä: Vaihda valaisimet led tekniikkaan.  Älä pidä turhaan laitteita päällä, taustaäänenä voi hyvin käyttää radiota, television sijasta. Käytä kestotuotteita mm. Kangaskassin saa mahtumaan takin taskuun, take away kahvia varten termosmuki. Ilmasto-oppaasta voi lukea lisää

Onko sinulla hyviä tapoja vähentää hiilijalanjälkeä? Kerro se kommenteissa.

]]>
15 http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea#comments Kotimaa Ilmastonmuutoksen ehkäisy Sat, 20 Oct 2018 05:33:50 +0000 Miika Kautto http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea
Ajaako reformi joka kolmannen amiksen sossuun? http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun <p>Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.</p><p>Nykyisistä kaksikymppisistä jokaisen olisi oltava töissä reilun kymmenen vuoden kuluttua, jotta verotulot kattaisivat nykysysteemin mukaiset eläkkeet suurelle ikäluokalle. Todellisuudessa kuitenkin yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä, eikä työtä ole tarpeeksi saatavilla.</p><p>Kelan tiedoista selviää, että noin joka viides nuori on nostanut toimeentulotukea viime vuonna. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimekäden turva tilanteissa, joissa taloudellinen hyvinvointi ei työtulon, opintotuen tai minkään muun sosiaalietuuden jälkeen ole riittävä. Toimeentulotuen hakeminen ennustaa syrjäytymistä. Huonon toimeentulon lisäksi syrjäytymisen riskiä lisää yksinäisyys. Amisbarometri 2018 -tutkimukseen osallistuneista nuorista 34 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen:</p><p>&rdquo;Huonointa [opinnoissani on] varmaankin ryhmän ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys.&rdquo;</p><p>Yksinäisyys altistaa myös päihteiden liialliselle käytölle. Uskon, että huumeiden käyttö syrjäyttää nuoria koulutuksesta ja työelämästä useammin, kuin mitä tutkimuksista vielä nähdään. Amisbarometri osoittaa, että liki 20 prosentilla nuoremmista ammatillisista opiskelijoista päihteillä on suuri vaikutus elämään.</p><p>Tilastokeskus on tutkinut ammatillisen koulun keskeyttäneiden määrää, joka oli vielä vuosina 2015-2016 vähenemässä neljättä vuotta peräkkäin. Välissä on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus ja niitä edeltäneet koulutusleikkaukset. Ennustan, että kahden vuoden kuluttua saatavissa tilastoissa koulupudokkaiden määrä on kääntynyt kasvuun. On selvää, että valtion budjetissa ei ole tarpeeksi varoja tukea kunnollista koulutusta.</p><p>Keskustelin viikko sitten Finnbuild-messuilla viideltä eri paikkakunnalta kotoisin olevan ammatillisen opettajan kanssa koulutuksen nykytilasta. Ilahduttavaa, että moni opettaja vieraili alansa messuilla vapaa-aikanaan. Sitä amisten opettajilla on nykyään enemmän kuin silloin, kun itse tein opettajan työtä. Vastikäisen amisreformin näkyvin idea on se, että oppimista siirretään työpaikoille ja opiskelua joustavoitetaan mm. vähentämällä lähiopetuksen määrää. Työssä oppimisen nivominen yhteen opiskelun kanssa on hyvä päämäärä. Kannatan myös opiskelijan vapautta valita itse milloin ja miten opiskella. Toteutus on silti kääntynyt hyvää tarkoitustaan vastaan.</p><p>Opettajat olivat sitä mieltä, että vähentynyt lähiopetus on monella tavalla huono asia. Opiskelijoista kolmen arvioidaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan &rdquo;etäpäivinä&rdquo;. Kaksi keskisuomalaista opettajaa vakuuttelivat, että jos luokassa on 18 opiskelijaa, heistä 15 tarvitsee sellaista kädestä pitäen -ohjausta, jota opettajalla ei enää ole aikaa antaa.</p><p>Amikset ovat aivan liian nuoria ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. &rdquo;Etäpäivinä koulussa on muutama hassu opiskelija, mutta kaupungilla niistä hengaa suurin osa&rdquo; &ndash; ammatillinen opettaja Hämeenlinnasta.</p><p>Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset lisäävät nuorten syrjäytymisen riskiä. Uudistuksessa ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, että tutkintoa opiskeleva nuori kaipaa ryhmäyttämistä ja opettajan ohjausta oppimisessa ja elämänhallintataidoissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan jo pienten peruskoululaisten edellytetään osaavan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Osaamisen reflektointi ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen kasvattaa työelämässä tarvittavia omatoimisuuden taitoja, mutta kolikon kääntöpuolena saattaa vanhemmilla opiskelijoilla olla tunne turvaverkon puuttumisesta.</p><p>Opettajien palautteen mukaan myös työssä oppimisen paikkoja on hankala löytää, eikä näiden yritysten työntekijöillä ole aikaa opettaa nuoria. Osa amiksista jää ilman työpaikkaa ja osa jättää työjakson kesken, sillä tarjolla on vain sellaista &rdquo;hanttihommaa&rdquo;, joka ei opeta tekijälleen tarkoituksenmukaisia taitoja. Mitä pienemmän kaupungin opettajaa haastatteli, sitä vähemmän opiskelijoilla nähtiin olevan mahdollisuuksia saada työssäoppimisen paikkoja.</p><p>&rdquo;Samaan aikaan kun hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ajetaan paikallisia yrityksiä ahtaalle, käsketään nuoret pois kouluista näille paikallisille työpaikoille&rdquo; &ndash; ammatillinen opettaja Riihimäeltä.</p><p>Yritysten pitäisi saada valtiolta porkkana oppilaitosyhteistyöhön &ndash; verohelpotus per työssä oppiva ammatillinen opiskelija motivoisi varmasti avaamaan ovet opiskelijoille. Lisäksi opettajien määrää on lisättävä siten, että opettajat ehtivät mukaan työpaikoille ohjaamaan, verkostoitumaan ja tuoreuttamaan omia työelämätaitojaan. Opettajien läsnäolosta hyötyisivät myös yritykset. Ammatillisen koulutuksen laatu paranee ainoastaan opettajavetoisesti.</p><p>Kansanedustaja Pilvi Torsti kysyi Iltalehden blogissaan onko opetusministeri valmis järjestämään ammatillisen koulutuksen ratkaisuja etsivän kriisikokouksen. Eilen kansanedustaja Hjallis Harkimo ehdotti, että nuorille tulisi pedata suora polku toisen asteen koulutuksesta joko ammatilliseen korkeakouluun tai yliopistoon. Päättäjät ovat yhtä huolissaan nuorten koulutuksesta, kuin me ammatilliset opettajatkin.</p><p>Ammatillinen koulutus on arvokasta sekä toisella että kolmannella asteella. Tämä arvostuksen täytyy alkaa näkyä nykyistä paremmin. Opettajakunnalle on saatava enemmän resursseja tarjota lähiopetusta, ryhmäyttää opiskelijoita ja olla mukana työpaikoilla. Koulussa ja työharjoittelussa opittavien taitojen lisäksi nuorten on tärkeää voida luoda verkostoja ja tuntea kuuluvansa osaksi porukkaa. Vertaistuki ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen ja uskoon hyvästä tulevaisuudesta. Luottamus työllistymistä kohtaan vähentää myös amis-opintonsa keskeyttävien määrää (Amisbarometri2018).</p><p>Syrjäytyminen on paitsi kansantaloudellinen, ennen kaikkea inhimillinen&nbsp;ongelma. Mikään ei saa olla päättäjille tärkeämpää, kuin pedata lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.

Nykyisistä kaksikymppisistä jokaisen olisi oltava töissä reilun kymmenen vuoden kuluttua, jotta verotulot kattaisivat nykysysteemin mukaiset eläkkeet suurelle ikäluokalle. Todellisuudessa kuitenkin yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä, eikä työtä ole tarpeeksi saatavilla.

Kelan tiedoista selviää, että noin joka viides nuori on nostanut toimeentulotukea viime vuonna. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimekäden turva tilanteissa, joissa taloudellinen hyvinvointi ei työtulon, opintotuen tai minkään muun sosiaalietuuden jälkeen ole riittävä. Toimeentulotuen hakeminen ennustaa syrjäytymistä. Huonon toimeentulon lisäksi syrjäytymisen riskiä lisää yksinäisyys. Amisbarometri 2018 -tutkimukseen osallistuneista nuorista 34 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen:

”Huonointa [opinnoissani on] varmaankin ryhmän ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys.”

Yksinäisyys altistaa myös päihteiden liialliselle käytölle. Uskon, että huumeiden käyttö syrjäyttää nuoria koulutuksesta ja työelämästä useammin, kuin mitä tutkimuksista vielä nähdään. Amisbarometri osoittaa, että liki 20 prosentilla nuoremmista ammatillisista opiskelijoista päihteillä on suuri vaikutus elämään.

Tilastokeskus on tutkinut ammatillisen koulun keskeyttäneiden määrää, joka oli vielä vuosina 2015-2016 vähenemässä neljättä vuotta peräkkäin. Välissä on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus ja niitä edeltäneet koulutusleikkaukset. Ennustan, että kahden vuoden kuluttua saatavissa tilastoissa koulupudokkaiden määrä on kääntynyt kasvuun. On selvää, että valtion budjetissa ei ole tarpeeksi varoja tukea kunnollista koulutusta.

Keskustelin viikko sitten Finnbuild-messuilla viideltä eri paikkakunnalta kotoisin olevan ammatillisen opettajan kanssa koulutuksen nykytilasta. Ilahduttavaa, että moni opettaja vieraili alansa messuilla vapaa-aikanaan. Sitä amisten opettajilla on nykyään enemmän kuin silloin, kun itse tein opettajan työtä. Vastikäisen amisreformin näkyvin idea on se, että oppimista siirretään työpaikoille ja opiskelua joustavoitetaan mm. vähentämällä lähiopetuksen määrää. Työssä oppimisen nivominen yhteen opiskelun kanssa on hyvä päämäärä. Kannatan myös opiskelijan vapautta valita itse milloin ja miten opiskella. Toteutus on silti kääntynyt hyvää tarkoitustaan vastaan.

Opettajat olivat sitä mieltä, että vähentynyt lähiopetus on monella tavalla huono asia. Opiskelijoista kolmen arvioidaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan ”etäpäivinä”. Kaksi keskisuomalaista opettajaa vakuuttelivat, että jos luokassa on 18 opiskelijaa, heistä 15 tarvitsee sellaista kädestä pitäen -ohjausta, jota opettajalla ei enää ole aikaa antaa.

Amikset ovat aivan liian nuoria ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. ”Etäpäivinä koulussa on muutama hassu opiskelija, mutta kaupungilla niistä hengaa suurin osa” – ammatillinen opettaja Hämeenlinnasta.

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset lisäävät nuorten syrjäytymisen riskiä. Uudistuksessa ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, että tutkintoa opiskeleva nuori kaipaa ryhmäyttämistä ja opettajan ohjausta oppimisessa ja elämänhallintataidoissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan jo pienten peruskoululaisten edellytetään osaavan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Osaamisen reflektointi ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen kasvattaa työelämässä tarvittavia omatoimisuuden taitoja, mutta kolikon kääntöpuolena saattaa vanhemmilla opiskelijoilla olla tunne turvaverkon puuttumisesta.

Opettajien palautteen mukaan myös työssä oppimisen paikkoja on hankala löytää, eikä näiden yritysten työntekijöillä ole aikaa opettaa nuoria. Osa amiksista jää ilman työpaikkaa ja osa jättää työjakson kesken, sillä tarjolla on vain sellaista ”hanttihommaa”, joka ei opeta tekijälleen tarkoituksenmukaisia taitoja. Mitä pienemmän kaupungin opettajaa haastatteli, sitä vähemmän opiskelijoilla nähtiin olevan mahdollisuuksia saada työssäoppimisen paikkoja.

”Samaan aikaan kun hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ajetaan paikallisia yrityksiä ahtaalle, käsketään nuoret pois kouluista näille paikallisille työpaikoille” – ammatillinen opettaja Riihimäeltä.

Yritysten pitäisi saada valtiolta porkkana oppilaitosyhteistyöhön – verohelpotus per työssä oppiva ammatillinen opiskelija motivoisi varmasti avaamaan ovet opiskelijoille. Lisäksi opettajien määrää on lisättävä siten, että opettajat ehtivät mukaan työpaikoille ohjaamaan, verkostoitumaan ja tuoreuttamaan omia työelämätaitojaan. Opettajien läsnäolosta hyötyisivät myös yritykset. Ammatillisen koulutuksen laatu paranee ainoastaan opettajavetoisesti.

Kansanedustaja Pilvi Torsti kysyi Iltalehden blogissaan onko opetusministeri valmis järjestämään ammatillisen koulutuksen ratkaisuja etsivän kriisikokouksen. Eilen kansanedustaja Hjallis Harkimo ehdotti, että nuorille tulisi pedata suora polku toisen asteen koulutuksesta joko ammatilliseen korkeakouluun tai yliopistoon. Päättäjät ovat yhtä huolissaan nuorten koulutuksesta, kuin me ammatilliset opettajatkin.

Ammatillinen koulutus on arvokasta sekä toisella että kolmannella asteella. Tämä arvostuksen täytyy alkaa näkyä nykyistä paremmin. Opettajakunnalle on saatava enemmän resursseja tarjota lähiopetusta, ryhmäyttää opiskelijoita ja olla mukana työpaikoilla. Koulussa ja työharjoittelussa opittavien taitojen lisäksi nuorten on tärkeää voida luoda verkostoja ja tuntea kuuluvansa osaksi porukkaa. Vertaistuki ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen ja uskoon hyvästä tulevaisuudesta. Luottamus työllistymistä kohtaan vähentää myös amis-opintonsa keskeyttävien määrää (Amisbarometri2018).

Syrjäytyminen on paitsi kansantaloudellinen, ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Mikään ei saa olla päättäjille tärkeämpää, kuin pedata lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus.

]]>
7 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun#comments Kotimaa Ammatillinen koulutus syrjäytyminen nuoret työelämä Ammatillinen opetus Suomen talous ja työllisyys Fri, 19 Oct 2018 17:33:08 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun
Kansanedustaja, ota tästä koppi http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi <p>Tapaus Ilja Janitskin ja Johan Bäckman on nyt vellonut pari päivää mediassa ja kommenttipalstoilla reippaalla volyymilla. Jakolinjat ovat jo toki muodostuneet. Perussuomalaisten ja muutamien ääripäiden messias on pudotettu jalustaltaan ja sieltä suunnalta ei tule kuin pyyhkeitä tuomiosta. Muu Suomi näkee asian tietysti käänteisesti.</p><p>Näin vaalien lähestyessä jollain kansanedustajalla voisi olla melkoinen poliittisen pelin tekemisen paikka tarjolla. Pelin tekemisen pohjavireen laukaisi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10463771?fbclid=IwAR3LPDTJ09f79FjYFFBUn4C_woOPi2B7EPeEiLDsUUm39_ptNDiuRWc4Vok">YLEn haastattelussa</a> Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, joka heitti ajatuksen siitä, että sanalliset laittomat uhkaukset voisi säätää virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Toisin sanoen tappouhkaus tms. hyökkäys netin syövereissä ei olisi enää asianomistajarikos eli riippuvainen siitä, haluaako uhkauksen kohteeksi joutunut nostaa asiasta syytteen vai ei.</p><p>Käytännössä väliin tuleminen tapahtuisi siten, että netissä valvoisi määrä x poliiseja, jotka toimittaisivat tietyissä tapauksissa yleiselle syyttäjälle kuvankaappauksia sun muita dokumenttia sakon kera pahimmista ylilyönneistä ja sen jälkeen joko a) syyttäjä vahvistaisi poliisin määräämän sakkotuomion tai sitten b) peltipoliisimaisesti ihan vain sakko kotiin postin kautta ilman mutkan tekemistä syyttäjän pakeilla.</p><p>Peltipoliisimaista liukuhihnamenettelyä eli pelkästään poliisiviranomaisen määräämää sakkotuomiota ilman syyttäjän vahvistusta puoltaa sekin, ettei oikeuslaitos kuormittuisi aivan älyttömästi netin vitipäiden törttöilyistä. <a href="https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/11/uusisakkomenettelykayttoonjoulukuunalusta.html">Nykyaikainen lainsäädäntö</a> antaisi pienellä rukkauksella siihen jo mahdollisuudenkin. Toki räikeimpiä tapauksia varten olisi edelleen perinteinen raastupamahdollisuus olemassa.</p><p>Nyt kysymys kuuluu, että mikä olisi tuo määrä x poliiseja? Poliisilla olisi varmasti antaa joku suuntaa antava arvio lisäresurssien tarpeesta eli uusista poliisiviroista, mikäli lakimuutos astuisi voimaan. Asia selviäisi kohtuu äkkiä ihan yksinkertaisella tiedustelulla asian tiimoilta.</p><p>Mistä löytyisi se kansanedustaja, joka koplaisi nämä asiat yhteen? Täysjärkiset ihmiset, joita on valtaosa Suomen kansasta, tuskin vastustaisivat ajatusta, että jos joku latelee tappouhkauksia toista kohtaan, hänet laitetaan kuriin esim. sakolla.</p><p>Suomalaisen oikeuskäytännön tuntien rangaistushaarukka voisi vaihdella sakosta yhteen vuoteen vankeutta vaikkapa.</p><p>Suomessa on myös erittäin vähän ihmisiä, jotka vastustavat poliisien lisäresursseja ylipäätään koskaan. Joku laitavasemmisto ja erilaiset kriminaalit noin pääsääntöisesti vain.</p><p>Alun sakkopiikin jälkeen voisi väittää, että meno siistiytyisi puolen vuoden, vuoden sisään netissä aikamoisesti. Tällöin netin siivoojapataljoona voitaisiin osoittaa toisiin tehtäviin ainakin osittain. Tekemätöntä työtä on poliiseille ihan aina.</p><p>Kuka olisi se pelin avaaja, joka koplaisi lakimuutoksen ja uudet poliisivirat yhteen näin sopivasti vaalien alla? Lainsäädännön rukkaaminen on kuitenkin kansanedustajan työn ehdotonta ydintä. Poliittinen hyöty voisi olla aikamoinen hyvällä säkää.</p> Tapaus Ilja Janitskin ja Johan Bäckman on nyt vellonut pari päivää mediassa ja kommenttipalstoilla reippaalla volyymilla. Jakolinjat ovat jo toki muodostuneet. Perussuomalaisten ja muutamien ääripäiden messias on pudotettu jalustaltaan ja sieltä suunnalta ei tule kuin pyyhkeitä tuomiosta. Muu Suomi näkee asian tietysti käänteisesti.

Näin vaalien lähestyessä jollain kansanedustajalla voisi olla melkoinen poliittisen pelin tekemisen paikka tarjolla. Pelin tekemisen pohjavireen laukaisi YLEn haastattelussa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, joka heitti ajatuksen siitä, että sanalliset laittomat uhkaukset voisi säätää virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Toisin sanoen tappouhkaus tms. hyökkäys netin syövereissä ei olisi enää asianomistajarikos eli riippuvainen siitä, haluaako uhkauksen kohteeksi joutunut nostaa asiasta syytteen vai ei.

Käytännössä väliin tuleminen tapahtuisi siten, että netissä valvoisi määrä x poliiseja, jotka toimittaisivat tietyissä tapauksissa yleiselle syyttäjälle kuvankaappauksia sun muita dokumenttia sakon kera pahimmista ylilyönneistä ja sen jälkeen joko a) syyttäjä vahvistaisi poliisin määräämän sakkotuomion tai sitten b) peltipoliisimaisesti ihan vain sakko kotiin postin kautta ilman mutkan tekemistä syyttäjän pakeilla.

Peltipoliisimaista liukuhihnamenettelyä eli pelkästään poliisiviranomaisen määräämää sakkotuomiota ilman syyttäjän vahvistusta puoltaa sekin, ettei oikeuslaitos kuormittuisi aivan älyttömästi netin vitipäiden törttöilyistä. Nykyaikainen lainsäädäntö antaisi pienellä rukkauksella siihen jo mahdollisuudenkin. Toki räikeimpiä tapauksia varten olisi edelleen perinteinen raastupamahdollisuus olemassa.

Nyt kysymys kuuluu, että mikä olisi tuo määrä x poliiseja? Poliisilla olisi varmasti antaa joku suuntaa antava arvio lisäresurssien tarpeesta eli uusista poliisiviroista, mikäli lakimuutos astuisi voimaan. Asia selviäisi kohtuu äkkiä ihan yksinkertaisella tiedustelulla asian tiimoilta.

Mistä löytyisi se kansanedustaja, joka koplaisi nämä asiat yhteen? Täysjärkiset ihmiset, joita on valtaosa Suomen kansasta, tuskin vastustaisivat ajatusta, että jos joku latelee tappouhkauksia toista kohtaan, hänet laitetaan kuriin esim. sakolla.

Suomalaisen oikeuskäytännön tuntien rangaistushaarukka voisi vaihdella sakosta yhteen vuoteen vankeutta vaikkapa.

Suomessa on myös erittäin vähän ihmisiä, jotka vastustavat poliisien lisäresursseja ylipäätään koskaan. Joku laitavasemmisto ja erilaiset kriminaalit noin pääsääntöisesti vain.

Alun sakkopiikin jälkeen voisi väittää, että meno siistiytyisi puolen vuoden, vuoden sisään netissä aikamoisesti. Tällöin netin siivoojapataljoona voitaisiin osoittaa toisiin tehtäviin ainakin osittain. Tekemätöntä työtä on poliiseille ihan aina.

Kuka olisi se pelin avaaja, joka koplaisi lakimuutoksen ja uudet poliisivirat yhteen näin sopivasti vaalien alla? Lainsäädännön rukkaaminen on kuitenkin kansanedustajan työn ehdotonta ydintä. Poliittinen hyöty voisi olla aikamoinen hyvällä säkää.

]]>
18 http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi#comments Kotimaa Ilja Janitskin Johan Bäckman Fri, 19 Oct 2018 12:28:36 +0000 Timo Ekman http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi
Ketkä ”saatanan tunarit” lakeja valmistelevat ? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat <p>Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus &rdquo;saatanan tunarit&rdquo; hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.</p><p>Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.</p><p>Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. <a href="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely" title="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely">http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely</a></p><p>Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f641...</a></p><p>Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.</p><p>Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.</p><p>Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.</p> Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus ”saatanan tunarit” hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.

Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.

Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely

Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU

Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.

Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.

Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.

]]>
13 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat#comments Kotimaa Irtisanomisen helpottaminen Juha Sipilän hallitus Lainvalmistelu Maakunta- ja sote-uudistus Ministeriön virkamiehet Fri, 19 Oct 2018 07:36:48 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat
Ihan väärät kohteet http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet <p>Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. &rdquo;Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!&rdquo;</p><p>Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. &rdquo;Kohdistuu väärin ja syrjii!&rdquo; Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.</p><p>Samalla logiikalla hoitajan työ ja sen tekeminen vaikuttaa johonkin. Jos työtäsi on hoitaa sairaita, niin kaupunkilaisjärki sanoo, että työn tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sairaisiin. Ellei vaikuttaisi, työn järjestämisessä olisi jotain perusteellisesti viturallaan.</p><p>Naisvaltaisten alojen syyllistäminen ei ole uutta. Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan. Nokkelimmat keksivät, että päihtynyttä työhön tuskin voidaan velvoittaa, joten taskumatti otettiin mukaan siltä varalta, että poliisi alkaa hihasta nykiä. Tuon lain säätämisen aikaan hallitus muuten muodostui pääosin samoista puolueista kuin nykyäänkin.</p><p>Tämä muun muassa pääministerin esikunnassa harrastettu retoriikka on rakenteellista naisvihamielisyyttä. Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.</p><p>Suhtaudun työhöni vakavasti. Olen empaattinen ja haluan hoitaa potilaani hyvin. Mutta minä en omista heitä. Olen töissä joka neljäs vuorokausi ja silloin kannan väestövastuuta. Niinä kolmena muuna päivänä vastuuta kantaa joku muu. Ja viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että palvelu on asianmukaisesti saatavilla.</p><p>Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan. Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt, vaan itse asiassa tällä hallituskaudella naiset ovat päätösperäisten toimien häviäjiä. Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa.</p><p>Vanha kansa sanoo, että tolkku se on oltava kerjätessäkin. Samalla tavalla voi sanoa, että joku rehellisyyden häivähdys pitäisi olla propagandassakin. Tärkeää ja arvokasta työtä tekevien toimet ovat nimenomaan vaikuttavia. Siksi niitä tehdään, että työllä vaikutetaan lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Ehkä olisi korkea aika pohtia miksi elämät vaarantuvat, jos hoitajat kieltäytyvät vuoronvaihdoista tai ylitöistä? Olisiko aika pohtia, miksi ei riitä, että ammattilaiset tekevät työnsä työvuorojensa aikana?</p><p>Naisvaltaisten alojen ongelmia ei voida jatkuvasti piilotella epätoden ja epä-älyllisen syyllistämisretoriikan taakse. Korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen kysymykset on voitava ratkaista. Meillä on meneillään hoiva-alojen kurjistumiskehitys, joka tulee Suomelle vielä kalliiksi. Monessa muussa maassa terveydenhuolto toimii jo ulkomailta rahalla houkuteltujen tekijöiden voimin.</p><p>&nbsp;</p> Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. ”Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!”

Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. ”Kohdistuu väärin ja syrjii!” Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.

Samalla logiikalla hoitajan työ ja sen tekeminen vaikuttaa johonkin. Jos työtäsi on hoitaa sairaita, niin kaupunkilaisjärki sanoo, että työn tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sairaisiin. Ellei vaikuttaisi, työn järjestämisessä olisi jotain perusteellisesti viturallaan.

Naisvaltaisten alojen syyllistäminen ei ole uutta. Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan. Nokkelimmat keksivät, että päihtynyttä työhön tuskin voidaan velvoittaa, joten taskumatti otettiin mukaan siltä varalta, että poliisi alkaa hihasta nykiä. Tuon lain säätämisen aikaan hallitus muuten muodostui pääosin samoista puolueista kuin nykyäänkin.

Tämä muun muassa pääministerin esikunnassa harrastettu retoriikka on rakenteellista naisvihamielisyyttä. Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.

Suhtaudun työhöni vakavasti. Olen empaattinen ja haluan hoitaa potilaani hyvin. Mutta minä en omista heitä. Olen töissä joka neljäs vuorokausi ja silloin kannan väestövastuuta. Niinä kolmena muuna päivänä vastuuta kantaa joku muu. Ja viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että palvelu on asianmukaisesti saatavilla.

Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan. Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt, vaan itse asiassa tällä hallituskaudella naiset ovat päätösperäisten toimien häviäjiä. Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa.

Vanha kansa sanoo, että tolkku se on oltava kerjätessäkin. Samalla tavalla voi sanoa, että joku rehellisyyden häivähdys pitäisi olla propagandassakin. Tärkeää ja arvokasta työtä tekevien toimet ovat nimenomaan vaikuttavia. Siksi niitä tehdään, että työllä vaikutetaan lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Ehkä olisi korkea aika pohtia miksi elämät vaarantuvat, jos hoitajat kieltäytyvät vuoronvaihdoista tai ylitöistä? Olisiko aika pohtia, miksi ei riitä, että ammattilaiset tekevät työnsä työvuorojensa aikana?

Naisvaltaisten alojen ongelmia ei voida jatkuvasti piilotella epätoden ja epä-älyllisen syyllistämisretoriikan taakse. Korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen kysymykset on voitava ratkaista. Meillä on meneillään hoiva-alojen kurjistumiskehitys, joka tulee Suomelle vielä kalliiksi. Monessa muussa maassa terveydenhuolto toimii jo ulkomailta rahalla houkuteltujen tekijöiden voimin.

 

]]>
32 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet#comments Kotimaa Propaganda Tasa-arvo Tehy Työmarkkinat Työtaistelu Thu, 18 Oct 2018 09:44:56 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet
Hallitus ajaa maata yleislakkoon http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262720-hallitus-ajaa-maata-yleislakkoon <p>Nyt näyttää pahalta; hallitus ajaa jääräpäisesti maata yleislakkoon.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Hallitus on vakavasti loukkaamassa yhtä tärkeimmistä perustuslaillista perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Hankkeessa työntekijät jaetaan eriarvoisiin luokkiin sen mukaan minkä kokoinen heidän työnantaja-yrityksensä on. Perustuslaki kieltää kaikenlaisen luokittelun.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Perusoikeuksien ja laillisuuden puolustaminen on ammattijärjestöjen itsestään selvä, ei pelkästään oikeus, vaan myös velvollisuus. Yksilöä ei voida jättää vaille lain suojaa, sanelun ja mielivallan uhan varaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ellei hallitus noudata lakia ja sopimuksia, on edessä väistämättä poliittinen yleislakkouhka. Laillisuuden puolustaminen on kohteesta riippumatta aina laillista, myös vallanpitäjän hankkeita vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Työntekijän irtisanomista koskeva lakitekele ei suinkaan ole poikkeuksellinen eikä hallituksen ensimmäinen, joka ammattijärjestöjen ja muiden vastustuksesta on kaatunut, hallitus vetänyt pois tai hanke muuten kuopattu:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Hallitus tehtailee päätöksiä, joita se sitten peruu. - HS listasi takinkäännökset:</p><p>Hallitus on perunut jo yli kymmenen keskeistä päätöstään.&rdquo; (HS -analyysi 10.1.2017).</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä vain hallituksen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Sama tahti on jatkunut näihin päiviin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksi kertaa tätä aiemmin on keskustavetoinen hallitus ajanut maan yleislakkouhkaan; Esko Aho (kesk) työreforminsa (1998) ja Matti Vanhanen (kesk) eläkesekoilunsa (2009) seurauksena. Ay-liike kaatoi molemmat, työntekijöille ja maalle vahingolliset hankkeet.</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilä (kesk) kokeilee nyt onneaan. Vain puoli vuotta valtaantulostaan 2015 Sipilä sekosi pakkolakiuhkauksillaan, perustuslailla ja kansainvälisillä pakottavilla sopimuksilla taattuun, työmarkkinajärjestöjen vapaaseen neuvottelu- ja sopimusoikeuteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Järjestöt tyrmäsivät hankkeen ja pelastivat kiky-sopimuksellaan maan ajautumasta yleislakko-uhkaan, ja Sipilän kaatumasta hallituksineen heti alkuunsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sekasortoa on jatkunut koko Sipilän hallituskauden ajan, nyt jo kolme ja puoli vuotta. Vahinkoa ehtii vielä kertyä puolen vuoden verran; ja siihen on nyt todella suuri vaara hallituksen hyökätessä työntekijöiden perusoikeuksia vastaan. Työministeri Lindströmin (sin) laki-tohelointi hakee turhaan vertaistaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Pelastaakseen jo ajat sitten ruhjoutuneet kasvonsa ja piiloutuakseen eduskunnan selän taakse, hallitus umpikujassaan &rdquo;vei&rdquo; olemattoman lain tiedonantoon kuorrutettuna eduskuntaan; &rdquo;pois käsistään&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Se ei hallituksen vastuuta muuta miksikään, eikä kiista sillä muuksi muutu; ammattiliitot kun vastustavat hallituksen hanketta, eivät eduskuntaa. Millään tempuilla ei kiistaa ratkaista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Sipilä on kokematon ja kykenemätön korjaamaan aiheuttamansa sekoilun ja palauttamaan työmarkkinarauhan, on apua haettava hallituksen ulkopuolelta kolmikannasta. Kokeneita ja riippumattomia konkareita löytyy puolin ja toisin. Edellytyksenä on lakihankkeen ja painostusten purkaminen; veitsi kurkulla ei synny kestävää rauhaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Heikki Santala</p><p>järjestöneuvos</p><p>Kauniainen</p><p>-----</p><p>(Julkaistu:&nbsp;&nbsp; Iltalehti, Ilkka, Pohjalainen 18.10.2018)</p><p>&nbsp;</p> Nyt näyttää pahalta; hallitus ajaa jääräpäisesti maata yleislakkoon.

 

Hallitus on vakavasti loukkaamassa yhtä tärkeimmistä perustuslaillista perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Hankkeessa työntekijät jaetaan eriarvoisiin luokkiin sen mukaan minkä kokoinen heidän työnantaja-yrityksensä on. Perustuslaki kieltää kaikenlaisen luokittelun.

 

Perusoikeuksien ja laillisuuden puolustaminen on ammattijärjestöjen itsestään selvä, ei pelkästään oikeus, vaan myös velvollisuus. Yksilöä ei voida jättää vaille lain suojaa, sanelun ja mielivallan uhan varaan.

 

Ellei hallitus noudata lakia ja sopimuksia, on edessä väistämättä poliittinen yleislakkouhka. Laillisuuden puolustaminen on kohteesta riippumatta aina laillista, myös vallanpitäjän hankkeita vastaan.

 

Työntekijän irtisanomista koskeva lakitekele ei suinkaan ole poikkeuksellinen eikä hallituksen ensimmäinen, joka ammattijärjestöjen ja muiden vastustuksesta on kaatunut, hallitus vetänyt pois tai hanke muuten kuopattu:

 

”Hallitus tehtailee päätöksiä, joita se sitten peruu. - HS listasi takinkäännökset:

Hallitus on perunut jo yli kymmenen keskeistä päätöstään.” (HS -analyysi 10.1.2017).

 

Tämä vain hallituksen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Sama tahti on jatkunut näihin päiviin.

 

Kaksi kertaa tätä aiemmin on keskustavetoinen hallitus ajanut maan yleislakkouhkaan; Esko Aho (kesk) työreforminsa (1998) ja Matti Vanhanen (kesk) eläkesekoilunsa (2009) seurauksena. Ay-liike kaatoi molemmat, työntekijöille ja maalle vahingolliset hankkeet.

 

Juha Sipilä (kesk) kokeilee nyt onneaan. Vain puoli vuotta valtaantulostaan 2015 Sipilä sekosi pakkolakiuhkauksillaan, perustuslailla ja kansainvälisillä pakottavilla sopimuksilla taattuun, työmarkkinajärjestöjen vapaaseen neuvottelu- ja sopimusoikeuteen.

 

Järjestöt tyrmäsivät hankkeen ja pelastivat kiky-sopimuksellaan maan ajautumasta yleislakko-uhkaan, ja Sipilän kaatumasta hallituksineen heti alkuunsa.

 

Sekasortoa on jatkunut koko Sipilän hallituskauden ajan, nyt jo kolme ja puoli vuotta. Vahinkoa ehtii vielä kertyä puolen vuoden verran; ja siihen on nyt todella suuri vaara hallituksen hyökätessä työntekijöiden perusoikeuksia vastaan. Työministeri Lindströmin (sin) laki-tohelointi hakee turhaan vertaistaan.

 

Pelastaakseen jo ajat sitten ruhjoutuneet kasvonsa ja piiloutuakseen eduskunnan selän taakse, hallitus umpikujassaan ”vei” olemattoman lain tiedonantoon kuorrutettuna eduskuntaan; ”pois käsistään”.

 

Se ei hallituksen vastuuta muuta miksikään, eikä kiista sillä muuksi muutu; ammattiliitot kun vastustavat hallituksen hanketta, eivät eduskuntaa. Millään tempuilla ei kiistaa ratkaista.

 

Kun Sipilä on kokematon ja kykenemätön korjaamaan aiheuttamansa sekoilun ja palauttamaan työmarkkinarauhan, on apua haettava hallituksen ulkopuolelta kolmikannasta. Kokeneita ja riippumattomia konkareita löytyy puolin ja toisin. Edellytyksenä on lakihankkeen ja painostusten purkaminen; veitsi kurkulla ei synny kestävää rauhaa.

 

Heikki Santala

järjestöneuvos

Kauniainen

-----

(Julkaistu:   Iltalehti, Ilkka, Pohjalainen 18.10.2018)

 

]]>
24 http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262720-hallitus-ajaa-maata-yleislakkoon#comments Kotimaa Henkilöperusteinen irtisanominen Thu, 18 Oct 2018 08:13:37 +0000 Heikki Santala http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262720-hallitus-ajaa-maata-yleislakkoon
Management by ryökäle http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262705-management-by-ryokale <p>On ne muut ihmiset tyhmiä, kun ei hyväksy meidän ideaa, sanoo suomalainen päättäjä tai myyntimies, kun pitkään käyty neuvottelu kaatuu loppumetreillä.&nbsp;</p><p>Suomalainen neuvottelija luulee usein, että todellinen vastustus tulee vasta neuvotteluiden loppumetreillä, vaikka tosiasiassa juttu on yleensä menetetty heti alussa. Neuvotteluihin on joko lähdetty huonon tiedon varassa tai tarvittava luottamus on jäänyt syntymättä.</p><p>Englantilainen kielitieteilijä Richard D Lewis on tutkinut neuvottelukulttuureita eri maissa ja havainnut, että suomalaisille on tyypillistä valmistella asiat mahdollisimman vähällä keskustelulla, tehdä päätökset mahdollisimman pienellä ryhmällä ja laittaa asiat toimeen mahdollisimman nopeasti. Suomalainen päätöksentekomalli on yksi suoraviivaisimmista, mitä maa päällään kantaa.</p><p>Edellä kuvattu malli sopi hyvin maailmaan, jossa kilpailu oli vähäistä, valta oli harvoilla ja ihmisten toiveet varsin yhtenäisiä. Sellainen Suomi olikin vielä 1980 -luvulle tultaessa. Kaikki oli hallittua. Pankista ei kuka vaan saanut rahaa, radiossa ei rienattu ja Kekkonenkin oli viimeisiä vuosia melkein diktaattorin asemassa.</p><p>Mutta maailman avautuessa ongelmat tulivat monimutkaisemmiksi. Vaikka asiat tulivat vaikeiksi, päätöksenteon perusviritelmä ei muuttunut. Edelleenkin meillä tehdään päätöksiä, joiden valmistelu pyritään tekemään salassa tai mahdollisimman kapeilla harteilla, itse päätös nuijitaan johtoryhmässä, joskus vähäislläkin tiedoilla ja muille jää toteuttaminen. Päätöksenteossa on ajattelematonta johtamisleikkiä, jossa uskotaan edelleen siihen, että johtajan auktoriteetti riittää saamaan ihmiset liikkeelle.</p><p>Me olemme uinuneet maailman muutoksessa. Se mikä oli hyvää ennen, on nyt vakava ongelma. Esimerkiksi eduskunnassa on pelkästään tällä vaalikaudella ollut useita lakiesityksiä, joiden valmistelu olisi pitänyt tehdä parlamentaarisesti, mutta ne onkin valmisteltu vain hallituksen tai pahimmillaan yhden ministerin työnä.&nbsp;</p><p>Eritysesti politiikassa haemmekin ratkaisuja entistä monimutkaisempiin ongelmiin vanhoilla tavoilla, jotka toimivat vanhassa maailmassa.</p><p>Me olemme nauraneet ruotsalaiselle diskurssille. Ei sielläkään kaikki onnistu, mutta varsin moni asia onnistuu kuitenkin. Työmarkkinoita on uudistettu ja ruotsalaiset yritykset ovat jo pitkään kyenneet kehittämään juttuja, jotka kiinnostavat ihmisiä maailman kaikissa kolkissa. Sanotaan, että ruotsalainen päätöksentekotapa on hidas ja raskas, mutta ainakin sen lopputuloksena syntyy menestystä.</p><p>Suomalaisen päätöksenteon ongelma ei ole siinä, etteikö meiltä löydy tietoa, eikä siinä, etteikö suomalaisilla ole halua muuttua. Meidän päätöksenteon ongelma on siinä, että silloin kun johtajan tulisi yhdistää ja ymmärtää, hän alkaa häröilemään itsevaltiuden ja kuurouden kanssa. Ja siinä vaiheessa kun hän tekee päätöksen muiden puolesta, hän suuttuu, kun muut eivät ymmärrä hänen ajatuksiaan.&nbsp;</p><p>Päätöksentekomme pitää tuoda nykyaikaan. YYA sopimuskin purkautui jo ajat sitten.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> On ne muut ihmiset tyhmiä, kun ei hyväksy meidän ideaa, sanoo suomalainen päättäjä tai myyntimies, kun pitkään käyty neuvottelu kaatuu loppumetreillä. 

Suomalainen neuvottelija luulee usein, että todellinen vastustus tulee vasta neuvotteluiden loppumetreillä, vaikka tosiasiassa juttu on yleensä menetetty heti alussa. Neuvotteluihin on joko lähdetty huonon tiedon varassa tai tarvittava luottamus on jäänyt syntymättä.

Englantilainen kielitieteilijä Richard D Lewis on tutkinut neuvottelukulttuureita eri maissa ja havainnut, että suomalaisille on tyypillistä valmistella asiat mahdollisimman vähällä keskustelulla, tehdä päätökset mahdollisimman pienellä ryhmällä ja laittaa asiat toimeen mahdollisimman nopeasti. Suomalainen päätöksentekomalli on yksi suoraviivaisimmista, mitä maa päällään kantaa.

Edellä kuvattu malli sopi hyvin maailmaan, jossa kilpailu oli vähäistä, valta oli harvoilla ja ihmisten toiveet varsin yhtenäisiä. Sellainen Suomi olikin vielä 1980 -luvulle tultaessa. Kaikki oli hallittua. Pankista ei kuka vaan saanut rahaa, radiossa ei rienattu ja Kekkonenkin oli viimeisiä vuosia melkein diktaattorin asemassa.

Mutta maailman avautuessa ongelmat tulivat monimutkaisemmiksi. Vaikka asiat tulivat vaikeiksi, päätöksenteon perusviritelmä ei muuttunut. Edelleenkin meillä tehdään päätöksiä, joiden valmistelu pyritään tekemään salassa tai mahdollisimman kapeilla harteilla, itse päätös nuijitaan johtoryhmässä, joskus vähäislläkin tiedoilla ja muille jää toteuttaminen. Päätöksenteossa on ajattelematonta johtamisleikkiä, jossa uskotaan edelleen siihen, että johtajan auktoriteetti riittää saamaan ihmiset liikkeelle.

Me olemme uinuneet maailman muutoksessa. Se mikä oli hyvää ennen, on nyt vakava ongelma. Esimerkiksi eduskunnassa on pelkästään tällä vaalikaudella ollut useita lakiesityksiä, joiden valmistelu olisi pitänyt tehdä parlamentaarisesti, mutta ne onkin valmisteltu vain hallituksen tai pahimmillaan yhden ministerin työnä. 

Eritysesti politiikassa haemmekin ratkaisuja entistä monimutkaisempiin ongelmiin vanhoilla tavoilla, jotka toimivat vanhassa maailmassa.

Me olemme nauraneet ruotsalaiselle diskurssille. Ei sielläkään kaikki onnistu, mutta varsin moni asia onnistuu kuitenkin. Työmarkkinoita on uudistettu ja ruotsalaiset yritykset ovat jo pitkään kyenneet kehittämään juttuja, jotka kiinnostavat ihmisiä maailman kaikissa kolkissa. Sanotaan, että ruotsalainen päätöksentekotapa on hidas ja raskas, mutta ainakin sen lopputuloksena syntyy menestystä.

Suomalaisen päätöksenteon ongelma ei ole siinä, etteikö meiltä löydy tietoa, eikä siinä, etteikö suomalaisilla ole halua muuttua. Meidän päätöksenteon ongelma on siinä, että silloin kun johtajan tulisi yhdistää ja ymmärtää, hän alkaa häröilemään itsevaltiuden ja kuurouden kanssa. Ja siinä vaiheessa kun hän tekee päätöksen muiden puolesta, hän suuttuu, kun muut eivät ymmärrä hänen ajatuksiaan. 

Päätöksentekomme pitää tuoda nykyaikaan. YYA sopimuskin purkautui jo ajat sitten. 

 

]]>
38 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262705-management-by-ryokale#comments Kotimaa Bisnes Politiikka Uudistuminen Thu, 18 Oct 2018 04:16:27 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262705-management-by-ryokale
Laiton lohenkalastus kuriin Itämerellä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262690-laiton-lohenkalastus-kuriin-itamerella <p>EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.</p><p>Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30&nbsp;500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.</p><p>Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.</p><p>Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.</p><p>Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.</p> EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30 500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.

Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.

Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.

Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.

]]>
3 http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262690-laiton-lohenkalastus-kuriin-itamerella#comments Kotimaa Wed, 17 Oct 2018 16:51:35 +0000 Mirja Vehkaperä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262690-laiton-lohenkalastus-kuriin-itamerella
Sipilän yllätysavaus ja kahden lupauksen veivaus http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus <p>&ldquo;Hyvät yrittäjät,<br /><br />Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.&rdquo;</p><p><em>- Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018</em></p><p>&ldquo;Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan.&rdquo;</p><p><em>- Pääministeri Juha Sipilä Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlapuheessa 21.10.2017</em></p><p>&nbsp;</p><p>Yllä olevista sitaateista huomataan kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Sipilä tykkää antaa &nbsp;Suomen yrittäjille (jos luit Suomen Yrittäjät, se ei ehkä ole täysin väärin) syksyisin lupauksen. Toinen on se, että lupaus on kova ja sitä on hankala pitää. Sitaateista ymmärtää myös , miksi vasemmisto-oppositiossa hallituksen syytetään myötäilevän Suomen Yrittäjiä.</p><p>Hallituksesta on korostettu, että irtisanomiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä valmistellaan vain siksi, että paikallinen sopiminen kaatui. Irtisanomislaki on kuitenkin nyt ajanut Suomen työmarkkinat juntturaan ja lakkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti juuri uudesta kaksipäiväisestä lakosta ensi viikolle. Lähi- ja sairaanhoitajaliitot Super ja Tehy ilmoittivat uudesta vuoronvaihtokiellosta.</p><p>Koko riidan on arvosteltu olevan arvovaltakiista. Eduskunnan kuppilassa epäillään, että vahvimmin pelissä on Sipilän arvovalta juuri yrittäjien edessä tekemiensä lupaustensa vuoksi.</p><p>&ldquo;Kyllä tämä minun mielestäni näyttää siltä, että Suomen Yrittäjien lobbareille annetuista lupauksista tämä hallitus ei ole valmis perääntymään&rdquo;, vasemmistoliiton Li Andersson syytti salikeskustelussa tiistaina ja jatkoi, kuinka pienituloisten lupaukset sen sijaan on petetty.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistaina A-studiossa </strong>Sipilä ehdotti yllättäen, että hallitus voisi perääntyä uudesta lupauksestaan eli irtisanomislaista vain, jos se tarkoittaa, että hän saa pidettyä kiinni viime vuoden lupauksesta. Muistaako joku vielä, kuinka Sipilä hallitusohjelmaa esitellessään esitteli kaavioita ja sanoi, että jos tämä toteutuu, pannaan ruksit tälle?</p><p>&ldquo;Palataan tähän alkuperäiseen lakiehdotukseen, eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja, esimerkiksi työaikapankkeja ja niin edespäin, saataisi soveltaa vaikka ei kuuluisi työnantajaliittoon tai ei kuuluisi työntekijäliittoon&rdquo;, Sipilä ehdotti sdp:n Antti Rinteelle Ylellä.</p><p>Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus työaikajoustojen paikallisesta sopimisesta kaatui keväällä, kun kaikki työmarkkinajärjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien jättivät siihen oman eriävän mielipiteen.</p><p>Vaikka kaikkien järjestöjen eriävissä mielipiteissä viitattiin suurin piirtein eri asioihin, ovat kaikki kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että lihavin riita syntyi kiistassa luottamusvaltuutetuissa.</p><p>Suomen Yrittäjät vaati, että poikkeamista saisi paikallisesti sopia henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu on täysin eri asia kuin luottamusmies. Toinen kuuluu ammattiliittoon, toinen ei. Arvaa kumpi on kumpi. Nykyistä mallia SY kutsuu &ldquo;luottamusmiespakoksi&rdquo;. Ay-puoli kutsuu yrittäjien linjaa työehtosopimusten ohittamiseksi.</p><p>Jos tarkemmin haluat tutustua riitaan, lue työministeri Jari Lindströmin (sin) purkaus <strong><a href="http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata">&ldquo;Tää on niin tätä&rdquo;</a></strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Neuvottelut Sipilän</strong> viime vuoden lupauksesta eivät taida onnistua ay-liikkeen kanssa kuin astumalla Suomen Yrittäjien varpaille. Yrittäjien ehdottamasta mallista kun Hakaniemi tuskin haluaa neuvotella.</p><p>Ja kokonaan eri asia on, kiinnostaako ay-väkeä enää lainkaan neuvotella Sipilän kanssa. Se ei katso hyvällä veivausta, jolla hallitus yritti tuoda irtisanomislain etukäteen eduskuntakäsittelyyn keskiviikkona äänestettävän tiedonannon muodossa. Siirron tavoitteena oli, että kun irtisanomislain eduskuntakäsittely tällä tavalla alkaisi, ei eduskuntaa vastaan lakkoilu olisi enää sopivaa. Epäselväksi ei ole jäänyt, että ay-liike ei jaa Sipilän tulkintaa.</p><p>Sitä paitsi on huomautettu, että irtisanomiskynnyksen alentaminen vain pienissä yrityksissä voi olla perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen. Jos ay-liikkeen arvioissa irtisanomislaki kaatuu joka tapauksessa, neuvotteluhalut ovat hyvin hyvin heikot.</p> “Hyvät yrittäjät,

Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.”

- Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018

“Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan.”

- Pääministeri Juha Sipilä Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlapuheessa 21.10.2017

 

Yllä olevista sitaateista huomataan kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Sipilä tykkää antaa  Suomen yrittäjille (jos luit Suomen Yrittäjät, se ei ehkä ole täysin väärin) syksyisin lupauksen. Toinen on se, että lupaus on kova ja sitä on hankala pitää. Sitaateista ymmärtää myös , miksi vasemmisto-oppositiossa hallituksen syytetään myötäilevän Suomen Yrittäjiä.

Hallituksesta on korostettu, että irtisanomiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä valmistellaan vain siksi, että paikallinen sopiminen kaatui. Irtisanomislaki on kuitenkin nyt ajanut Suomen työmarkkinat juntturaan ja lakkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti juuri uudesta kaksipäiväisestä lakosta ensi viikolle. Lähi- ja sairaanhoitajaliitot Super ja Tehy ilmoittivat uudesta vuoronvaihtokiellosta.

Koko riidan on arvosteltu olevan arvovaltakiista. Eduskunnan kuppilassa epäillään, että vahvimmin pelissä on Sipilän arvovalta juuri yrittäjien edessä tekemiensä lupaustensa vuoksi.

“Kyllä tämä minun mielestäni näyttää siltä, että Suomen Yrittäjien lobbareille annetuista lupauksista tämä hallitus ei ole valmis perääntymään”, vasemmistoliiton Li Andersson syytti salikeskustelussa tiistaina ja jatkoi, kuinka pienituloisten lupaukset sen sijaan on petetty.

 

Tiistaina A-studiossa Sipilä ehdotti yllättäen, että hallitus voisi perääntyä uudesta lupauksestaan eli irtisanomislaista vain, jos se tarkoittaa, että hän saa pidettyä kiinni viime vuoden lupauksesta. Muistaako joku vielä, kuinka Sipilä hallitusohjelmaa esitellessään esitteli kaavioita ja sanoi, että jos tämä toteutuu, pannaan ruksit tälle?

“Palataan tähän alkuperäiseen lakiehdotukseen, eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja, esimerkiksi työaikapankkeja ja niin edespäin, saataisi soveltaa vaikka ei kuuluisi työnantajaliittoon tai ei kuuluisi työntekijäliittoon”, Sipilä ehdotti sdp:n Antti Rinteelle Ylellä.

Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus työaikajoustojen paikallisesta sopimisesta kaatui keväällä, kun kaikki työmarkkinajärjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien jättivät siihen oman eriävän mielipiteen.

Vaikka kaikkien järjestöjen eriävissä mielipiteissä viitattiin suurin piirtein eri asioihin, ovat kaikki kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että lihavin riita syntyi kiistassa luottamusvaltuutetuissa.

Suomen Yrittäjät vaati, että poikkeamista saisi paikallisesti sopia henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu on täysin eri asia kuin luottamusmies. Toinen kuuluu ammattiliittoon, toinen ei. Arvaa kumpi on kumpi. Nykyistä mallia SY kutsuu “luottamusmiespakoksi”. Ay-puoli kutsuu yrittäjien linjaa työehtosopimusten ohittamiseksi.

Jos tarkemmin haluat tutustua riitaan, lue työministeri Jari Lindströmin (sin) purkaus “Tää on niin tätä”.

 

Neuvottelut Sipilän viime vuoden lupauksesta eivät taida onnistua ay-liikkeen kanssa kuin astumalla Suomen Yrittäjien varpaille. Yrittäjien ehdottamasta mallista kun Hakaniemi tuskin haluaa neuvotella.

Ja kokonaan eri asia on, kiinnostaako ay-väkeä enää lainkaan neuvotella Sipilän kanssa. Se ei katso hyvällä veivausta, jolla hallitus yritti tuoda irtisanomislain etukäteen eduskuntakäsittelyyn keskiviikkona äänestettävän tiedonannon muodossa. Siirron tavoitteena oli, että kun irtisanomislain eduskuntakäsittely tällä tavalla alkaisi, ei eduskuntaa vastaan lakkoilu olisi enää sopivaa. Epäselväksi ei ole jäänyt, että ay-liike ei jaa Sipilän tulkintaa.

Sitä paitsi on huomautettu, että irtisanomiskynnyksen alentaminen vain pienissä yrityksissä voi olla perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen. Jos ay-liikkeen arvioissa irtisanomislaki kaatuu joka tapauksessa, neuvotteluhalut ovat hyvin hyvin heikot.

]]>
12 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus#comments Kotimaa Irtisanomissuoja Politiikka Työmarkkinat Wed, 17 Oct 2018 08:51:19 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus
Sopimisen kulttuuri koetuksella http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262628-sopimisen-kulttuuri-koetuksella <p>Kilpailukyky eli ns. kiky-sopimus hallituskauden alussa antoi olettaa, että suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan, ja kansantalouden yhteisen hyvän eteen ollaan valmiit etsimään ratkaisuja. Nyt keskellä hyvää suhdannekehitystä tuo oppi unohtui. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tukkanuottasilla tavalla, joka heijastuu tulehtuneina väleinä varmasti vielä pitkään.</p><p>Hallituksen tiedonanto eduskunnalle on menettelytapana erikoinen. Eduskunnan tahtoa ei ole ennenkään lakien valmisteluun etukäteen kysytty; hallitus ne säätää ja eduskunta sitten päättää, menevätkö läpi vai eivät. Kansa puolestaan valitsee edustajansa lainsäädäntötyöhön; tämä &rdquo;irtisanomissuoja&rdquo; kestää yleensä seuraaviin vaaleihin.</p><p>Viimeiset parikymmentä vuotta työ ja työsuhteen muodot ovat olleet murroksessa. Sen paremmin lainsäädäntö, työsuhdeturva kuin työmarkkinajärjestötkään eivät ole pysyneet perässä; kaikki toimivat ikään kuin työskentelisimme edelleen kahdeksasta neljään maailmassa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kun yleissitovuus on ulotettu kaikkeen mahdolliseen, ja työehdot eivät jousta, työntekijä joutuu joustamaan. Vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät.</p><p>Hallitus lähti purkamaan tilannetta ongelmallisimmasta päästä. Mikään yritys ei palkkaa irtisanoakseen työntekijöitään. Henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa irtisanomissuojan tulkinta lienee nykyäänkin isompi ongelma kuin varsinaisesti irtisanomissuoja itsessään, jota on vaikea muuttaa, jos halutaan pitää kiinni perustuslain ja ILO:n määräyksistä.</p><p>&rdquo;Asiallinen ja painava syy&rdquo; on nyt ja jatkossakin irtisanomiseen oltava, samoin työntekijää on laiminlyönneistä ensin varoitettava. Miten kaavailtu &rdquo;aiempaa vähäisempi&rdquo; työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä tilannetta muuttaa, selviää varmaan vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä. Työllistämisen kynnys ei pienessä yrityksessä taatusti madallu, jos tiedossa on vain lisää juridisia riitoja.</p><p>Vasemmiston vaalivankkureita vetävän ay-liikkeen poliittista lakkoilua ei voi myöskään mitenkään puoltaa. Toisin kuin oikeutetuissa työtaisteluissa tässä kiistassa osapuolena eivät ole työnantajat, mutta heille kaatuvat taloudelliset vahingot. Suomessa pitäisi siirtyä pohjoismaiseen käytäntöön eli poliittiset mielipiteen ilmaisut vapaa-ajalle. Jo nyt valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa on poliittinen työtaistelu kielletty. Toinen mahdollisuus on siirtyä ajallisesti rajattuun oikeuteen ja maksettuihin korvauksiin työnantajille kärsityistä vahingoista.</p><p>Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö.</p><p>Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lopputuloksesta riippumatta hallituksen ajama lakimuutos irtisanomissuojan madaltamiseen jää täysin sivurooliin. Sen sijaan pysyvämpi jälki jää karille ajetuista työmarkkinasuhteista.</p> Kilpailukyky eli ns. kiky-sopimus hallituskauden alussa antoi olettaa, että suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan, ja kansantalouden yhteisen hyvän eteen ollaan valmiit etsimään ratkaisuja. Nyt keskellä hyvää suhdannekehitystä tuo oppi unohtui. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tukkanuottasilla tavalla, joka heijastuu tulehtuneina väleinä varmasti vielä pitkään.

Hallituksen tiedonanto eduskunnalle on menettelytapana erikoinen. Eduskunnan tahtoa ei ole ennenkään lakien valmisteluun etukäteen kysytty; hallitus ne säätää ja eduskunta sitten päättää, menevätkö läpi vai eivät. Kansa puolestaan valitsee edustajansa lainsäädäntötyöhön; tämä ”irtisanomissuoja” kestää yleensä seuraaviin vaaleihin.

Viimeiset parikymmentä vuotta työ ja työsuhteen muodot ovat olleet murroksessa. Sen paremmin lainsäädäntö, työsuhdeturva kuin työmarkkinajärjestötkään eivät ole pysyneet perässä; kaikki toimivat ikään kuin työskentelisimme edelleen kahdeksasta neljään maailmassa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kun yleissitovuus on ulotettu kaikkeen mahdolliseen, ja työehdot eivät jousta, työntekijä joutuu joustamaan. Vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät.

Hallitus lähti purkamaan tilannetta ongelmallisimmasta päästä. Mikään yritys ei palkkaa irtisanoakseen työntekijöitään. Henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa irtisanomissuojan tulkinta lienee nykyäänkin isompi ongelma kuin varsinaisesti irtisanomissuoja itsessään, jota on vaikea muuttaa, jos halutaan pitää kiinni perustuslain ja ILO:n määräyksistä.

”Asiallinen ja painava syy” on nyt ja jatkossakin irtisanomiseen oltava, samoin työntekijää on laiminlyönneistä ensin varoitettava. Miten kaavailtu ”aiempaa vähäisempi” työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä tilannetta muuttaa, selviää varmaan vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä. Työllistämisen kynnys ei pienessä yrityksessä taatusti madallu, jos tiedossa on vain lisää juridisia riitoja.

Vasemmiston vaalivankkureita vetävän ay-liikkeen poliittista lakkoilua ei voi myöskään mitenkään puoltaa. Toisin kuin oikeutetuissa työtaisteluissa tässä kiistassa osapuolena eivät ole työnantajat, mutta heille kaatuvat taloudelliset vahingot. Suomessa pitäisi siirtyä pohjoismaiseen käytäntöön eli poliittiset mielipiteen ilmaisut vapaa-ajalle. Jo nyt valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa on poliittinen työtaistelu kielletty. Toinen mahdollisuus on siirtyä ajallisesti rajattuun oikeuteen ja maksettuihin korvauksiin työnantajille kärsityistä vahingoista.

Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lopputuloksesta riippumatta hallituksen ajama lakimuutos irtisanomissuojan madaltamiseen jää täysin sivurooliin. Sen sijaan pysyvämpi jälki jää karille ajetuista työmarkkinasuhteista.

]]>
5 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262628-sopimisen-kulttuuri-koetuksella#comments Kotimaa Tue, 16 Oct 2018 15:49:40 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262628-sopimisen-kulttuuri-koetuksella
Konsensuksen loppu? - Jotain kallisarvoista Suomessa menee rikki juuri nyt http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262598-konsensuksen-loppu-jotain-kallisarvoista-suomessa-menee-rikki-juuri-nyt <p><em><strong>Konsensuksen loppu?&nbsp;</strong></em></p><p>&rdquo;<em>Tähän on tultu: perinteisesti pragmaattisen politiikan Suomi on ajautunut hallituksen ja ay-liikkeen dogmaattiseen vastakkainasetteluun, ja tämä niin vähäpätöisen asian kuin pienyritysten irtisanomissuojaa koskevan lakihankkeen takia.&nbsp;</em></p><p><em>Tilanne on lähtökohdiltaan absurdi ja seurauksiltaan surullinen. Syitä on sysissä ja sepissä&rdquo;.</em></p><p>Näin kirjoittaa professori ja pitkän linjan talousvaikuttaja, Suomalainen <strong>auguuri Sixten Korkman </strong>tämän aamun päivälehdessä (<strong>HS, 16.10.2018</strong>).</p><p>Sixten I Viisas päättää artikkelinsa:</p><p>&rdquo;Kiista irtisanomissuojasta ylittää kaikki järjellisyyden rajat.</p><p>Laiha sopu on perempi kuin lihava riita.&nbsp; Mutta kenties juna meni jo tämän hallituksen osalta.&nbsp; Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää koota sirpaleet ja luoda uudistusten edellyttämälle yhteisymmärrykselle uutta pohjaa.</p><p>Tämä jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä.</p><p>Hallituksen kannalle on perusteensa, mutta onko valittu tie viisas?&nbsp; Eikö viisas ole se, joka osaa tarvittaessa perääntyä?</p><p>Nyt voi vain toivoa, että ay-liikkeellä on viisautta myötävaikuttaa vastakkainasettelun laantumiseen pikemmin kuin sen kärjistymiseen&rdquo;.</p><p>*</p><p><strong>Viisaita sanoja.&nbsp; Muuta ei voi todeta.</strong></p><p>Mutta eihän edunvalvontajärjestöllä ole viisautta.&nbsp; Ei se tarvitse viisautta.&nbsp; Se tarvitsee lujat pakaralihakset ja voimaa.&nbsp; &rdquo;Kun lyödäkään ei voi, ja kun sopua ei muuten löydy, ei auta muuta kuin lyödä persettä penkkiin&rdquo;, nämä kaimani Veikon ikimuistoiset sanat kaikuvat nyt eduskunnan suuren salin holvistossa.</p><p>Viisas on se, joka ei tee samaa virhettä kahtakertaa.&nbsp; Viisas tekee aina eri virheet eri kerroilla.&nbsp; Nykyinen pääministeri tekee juuri niin.</p><p>Tuleva (pontential) pääministeri istuu kahareisin kahdella suppalaudalla ja sestoo kuin heinämies. Ei hän nyt vain yksinkertaisesti pysty helpottamaan kumpaakaan jalkaa kummaltakaan suppalaudalta, muuten hän kastuu.&nbsp; Siis ymmärtäkää nyt tämä, mutta ymmärtäkää myös se viisaus, jota Rinne voisi esittää, jos voisi esittää.</p><p>Kenenkään ei olisi pitänyt ajaa tilannetta tällaiseen hakaukseen.&nbsp; Joku sanoikin että kyseessä on kahden monisakaraisin sarvin varustetun hirvaan otatus, jossa sarvet solmussa, järki jäässä ja tahto kovana.</p><p>Ei tule mitään.</p> Konsensuksen loppu? 

Tähän on tultu: perinteisesti pragmaattisen politiikan Suomi on ajautunut hallituksen ja ay-liikkeen dogmaattiseen vastakkainasetteluun, ja tämä niin vähäpätöisen asian kuin pienyritysten irtisanomissuojaa koskevan lakihankkeen takia. 

Tilanne on lähtökohdiltaan absurdi ja seurauksiltaan surullinen. Syitä on sysissä ja sepissä”.

Näin kirjoittaa professori ja pitkän linjan talousvaikuttaja, Suomalainen auguuri Sixten Korkman tämän aamun päivälehdessä (HS, 16.10.2018).

Sixten I Viisas päättää artikkelinsa:

”Kiista irtisanomissuojasta ylittää kaikki järjellisyyden rajat.

Laiha sopu on perempi kuin lihava riita.  Mutta kenties juna meni jo tämän hallituksen osalta.  Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää koota sirpaleet ja luoda uudistusten edellyttämälle yhteisymmärrykselle uutta pohjaa.

Tämä jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä.

Hallituksen kannalle on perusteensa, mutta onko valittu tie viisas?  Eikö viisas ole se, joka osaa tarvittaessa perääntyä?

Nyt voi vain toivoa, että ay-liikkeellä on viisautta myötävaikuttaa vastakkainasettelun laantumiseen pikemmin kuin sen kärjistymiseen”.

*

Viisaita sanoja.  Muuta ei voi todeta.

Mutta eihän edunvalvontajärjestöllä ole viisautta.  Ei se tarvitse viisautta.  Se tarvitsee lujat pakaralihakset ja voimaa.  ”Kun lyödäkään ei voi, ja kun sopua ei muuten löydy, ei auta muuta kuin lyödä persettä penkkiin”, nämä kaimani Veikon ikimuistoiset sanat kaikuvat nyt eduskunnan suuren salin holvistossa.

Viisas on se, joka ei tee samaa virhettä kahtakertaa.  Viisas tekee aina eri virheet eri kerroilla.  Nykyinen pääministeri tekee juuri niin.

Tuleva (pontential) pääministeri istuu kahareisin kahdella suppalaudalla ja sestoo kuin heinämies. Ei hän nyt vain yksinkertaisesti pysty helpottamaan kumpaakaan jalkaa kummaltakaan suppalaudalta, muuten hän kastuu.  Siis ymmärtäkää nyt tämä, mutta ymmärtäkää myös se viisaus, jota Rinne voisi esittää, jos voisi esittää.

Kenenkään ei olisi pitänyt ajaa tilannetta tällaiseen hakaukseen.  Joku sanoikin että kyseessä on kahden monisakaraisin sarvin varustetun hirvaan otatus, jossa sarvet solmussa, järki jäässä ja tahto kovana.

Ei tule mitään.

]]>
51 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262598-konsensuksen-loppu-jotain-kallisarvoista-suomessa-menee-rikki-juuri-nyt#comments Kotimaa Ay-liike Irtisanomislaki Konsensus Luottamuslauseäänestys Pääministeri Sipilä Tue, 16 Oct 2018 07:10:38 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262598-konsensuksen-loppu-jotain-kallisarvoista-suomessa-menee-rikki-juuri-nyt
Kansan kanta Alkon monopoliin - Älä ota sitä vakavasti? http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262593-kansan-kanta-alkon-monopoliin-ala-ota-sita-vakavasti <p>EU-komission mielestä alkoholin etämyynti Suomeen on nykyisestä poiketen sallittava. Etämyytyjen tuotteiden luovuttaminen Suomessa kuluttajille suoritettaisiin esimerkiksi erityisten luovutuspisteiden kautta, ja tuotteet voisivat olla myös yli 5,5-prosenttisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Pahimmassa tapauksessa komission linjaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomen alkoholimonopoli eli Alko jouduttaisiin ajamaan alas ja väkevää viinaa saisi myydä suomalaisille jokaisesta kaupasta ja kioskista. On nimittäin selvää, että mikäli ulkomaisille yrityksille annettaisiin oikeus etämyydä vahvoja alkoholijuomia suomalaisille Suomeen, olisi kilpailuneutraliteetin takia silloin myös suomalaisille yrityksille käytännössä annettava oikeus myydä suomalaiskuluttajille vastaavia tuotteita.</p><p>&nbsp;</p><p>Olipa itse asiasta mitä mieltä tahansa, syntymässä oleva &rdquo;ajolähtö -tilanne&rdquo; on vakavassa ristiriidassa kansallisen itsemääräämisoikeuden kanssa. Jos päihdepolitiikka, joka on kiinteä osa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, irrotetaan tuotteiden vapaan liikkuvuuden nimissä kansallisesta päätöksentekovallasta, pohjoismainen yhteiskuntamalli, jossa verovaroin hoidetaan myös päihteidenkäytön haitat, tulee EU:n taholta kyseenalaistetuksi. Käytännössä siis kyseenalaistetaan yhteisvastuullisen yhteiskuntamallimme perusteet!</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka eräs suomalaispanimo 1990-luvulla kehottikin &rdquo;Älä ota sitä vakavasti&rdquo;, niin kun puhutaan väkevämmistä tuotteista kuin oluista, on asia mielestäni pakko ottaa vakavasti. Onneksi niin asian laita Suomessa onkin: 85 % suomalaisista vastustaa väkevien alkoholijuomien vapauttamista myytäväksi kuluttajille päivittäistavarakaupoista - <a href="http://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholipoliittiset-mielipiteet">varsin selvä ja tolkullinen kanta</a>, jonka pohjalta syntynyt &rdquo;ajolähtö -tilanne&rdquo; voidaan uskoakseni hallitusti ja vastuullisesti hoitaa.</p> EU-komission mielestä alkoholin etämyynti Suomeen on nykyisestä poiketen sallittava. Etämyytyjen tuotteiden luovuttaminen Suomessa kuluttajille suoritettaisiin esimerkiksi erityisten luovutuspisteiden kautta, ja tuotteet voisivat olla myös yli 5,5-prosenttisia.

 

Pahimmassa tapauksessa komission linjaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomen alkoholimonopoli eli Alko jouduttaisiin ajamaan alas ja väkevää viinaa saisi myydä suomalaisille jokaisesta kaupasta ja kioskista. On nimittäin selvää, että mikäli ulkomaisille yrityksille annettaisiin oikeus etämyydä vahvoja alkoholijuomia suomalaisille Suomeen, olisi kilpailuneutraliteetin takia silloin myös suomalaisille yrityksille käytännössä annettava oikeus myydä suomalaiskuluttajille vastaavia tuotteita.

 

Olipa itse asiasta mitä mieltä tahansa, syntymässä oleva ”ajolähtö -tilanne” on vakavassa ristiriidassa kansallisen itsemääräämisoikeuden kanssa. Jos päihdepolitiikka, joka on kiinteä osa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, irrotetaan tuotteiden vapaan liikkuvuuden nimissä kansallisesta päätöksentekovallasta, pohjoismainen yhteiskuntamalli, jossa verovaroin hoidetaan myös päihteidenkäytön haitat, tulee EU:n taholta kyseenalaistetuksi. Käytännössä siis kyseenalaistetaan yhteisvastuullisen yhteiskuntamallimme perusteet!

 

Vaikka eräs suomalaispanimo 1990-luvulla kehottikin ”Älä ota sitä vakavasti”, niin kun puhutaan väkevämmistä tuotteista kuin oluista, on asia mielestäni pakko ottaa vakavasti. Onneksi niin asian laita Suomessa onkin: 85 % suomalaisista vastustaa väkevien alkoholijuomien vapauttamista myytäväksi kuluttajille päivittäistavarakaupoista - varsin selvä ja tolkullinen kanta, jonka pohjalta syntynyt ”ajolähtö -tilanne” voidaan uskoakseni hallitusti ja vastuullisesti hoitaa.

]]>
51 http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262593-kansan-kanta-alkon-monopoliin-ala-ota-sita-vakavasti#comments Kotimaa Tue, 16 Oct 2018 05:44:53 +0000 Vesa-Matti Saarakkala http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262593-kansan-kanta-alkon-monopoliin-ala-ota-sita-vakavasti
Boikotoikaa inttiä! http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262589-boikotoikaa-inttia <p>Varusmiehet on petetty, jälleen kerran. Vaalikausi on lopuillaan, eikä korjausta asevelvollisten taloudelliseen ahdinkoon saatu; edes oikeistokonservatiivisella hallituksella ei ollut silmää varusmiesten rahahuolille. Suomi 100 -juhlavuosi ja Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlinta olisivat tarjonneet luontevan tilaisuuden hoitaa asepalvelusta suorittavien toimeentulo kuntoon.</p><p>Mutta kun ei niin ei.</p><p>Tilanne on sanalla sanoen häpeällinen. Ensimmäisen puolen vuoden ajan varusmies saa päivärahaa 5,10 euroa. Muutama vuosikymmen sitten päiväraha oli epävirallisesti sidottu&nbsp;<em>kahvi, munkki ja tupakka-aski -</em>indeksiin, nyt ei päästä edes siihen.&nbsp;</p><p>Samalla kun muu yhteiskunta on vaurastunut, varusmiesten kurjuus on syventynyt.</p><p>Nykyisillä päivärahoilla on vaikea selvitä velkaantumatta. Jos varusmies tekee lomapäivänä pääkaupunkiseudulla yhden seutuliikennematkan bussilla (4,20 e), loppupäiväksi jää 90 senttiä. Kaksi matkaa vie jo konkurssiin. Jos hän asuu yksin, päiväraha ei riitä ruokaan, ei kotivakuutukseen, ei puhelinlaskuun...</p><p>Niinpä monet palveluksessa olevat turvautuvat pikavippeihin, joissa on kohtuuttomat korot ja niin lyhyt takaisinmaksuaika, että ne ovat tuhon tie.</p><p>Toki joukossa on paljon onnekkaitakin. Ne miehet, jotka ovat sattuneet syntymään riittävän varakkaaseen perheeseen, saavat usein apua vanhemmiltaan ja selviävät palveluksesta taloudellisesti.</p><p>Ei siis tarvitse edes puuttua siihen, että armeija aiheuttaa räikeän epätasa-arvon sukupuolten välille. Asepalvelus johtaa huomattavaan eriarvoisuuteen myös saman sukupuolen sisällä, kun kotitaustan merkitys korostuu.</p><p>Valitettavasti voikin tiivistää, että mikään yksittäinen instituutio ei tuota yhteiskuntaan niin paljon eriarvoisuutta kuin Puolustusvoimat.</p><p>Vertailun vuoksi: muissa Pohjoismaissa päivärahat ovat suunnilleen kolminkertaiset. Niissä palveluksen päättävälle maksetaan myös tuhti kotiuttamisraha, jonka turvin selviää alkuajat siviilissä.</p><p>Välillä ministerien toiminta varusmiehiä vastaan on suorastaan törkeää. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre piti aikoinaan tärkeänä, että palvelusajalta ei kerry eläkettä &ndash; vaikka samalla päätettiin, että eläke karttuu kun opiskelee, hoitaa kotona lapsia tai on ansiopäivärahalla työttömänä. Puolustusministeri Elisabeth Rehn puolestaan poisti kotiuttamisrahan, joten palveluksen päätteeksi varusmiehet putoavat tyhjän päälle.</p><p>Kotiuttamisrahan palauttaminen, päivärahojen korottaminen kohtuullisiksi ja eläkekertymän käyttöönotto eivät maksaisi mahdottomia. Hallituksella oli esimerkiksi varaa keventää upporikkaiden perintö- ja lahjaveroa 12 miljoonalla eurolla. Pelkästään tuolla summalla olisi saatu kaikille palveluksen päättäville 300 euron kotiuttamisraha ja sen päälle vielä euron korotus päivärahoihin.</p><p>Vaikea kuvitella, että ökyrikkaat tarvitsivat noita rahoja enemmän kuin pikavippien kanssa painivat asevelvolliset.</p><p>Varusmiesten onneton tilanne ei vain näytä kiinnostavan ketään, olipa taloudessa hyvät tai huonot ajat tai puikoissa mikä hallitus ja eduskunta hyvänsä. Tarvitaankin ilmeisesti kunnon protesteja. Täytyy toivoa, että varsinkin köyhien perheiden lapset alkaisivat boikotoida inttiä.</p><p>Boikotin kevytversio on se, että vapautus otetaan näennäisesti mielenterveyssyillä. Mutta toivottavasti nuorista miehistä löytyy niin paljon ryhtiä ja rohkeutta, että yhä useampi valitsisi jalkapantarangaistuksen tai jopa vankilan.</p><p>Koululaitoksenkin on tehtävä osansa. Koulussa nuoria pitää kannustaa kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan syrjiviä ja seksistisiä rakenteita, jollainen nykymuotoinen asevelvollisuus on.</p><p>Jos protesti alkaisi levitä, sen sentään luulisi herättelevän poliitikkoja huomaamaan, että sukupuoli-apartheidiin perustuva ja köyhien perheiden nuoret ahtaalle ajava asevelvollisuusmalli on tullut tiensä päähän, ja tilalle saadaan nykyaikainen ja tasa-arvoinen puolustusratkaisu &ndash; muiden Euroopan maiden tapaan.</p><p>On niitä boikotteja pantu pystyyn pienemmistäkin syistä.</p><p>&nbsp;</p> Varusmiehet on petetty, jälleen kerran. Vaalikausi on lopuillaan, eikä korjausta asevelvollisten taloudelliseen ahdinkoon saatu; edes oikeistokonservatiivisella hallituksella ei ollut silmää varusmiesten rahahuolille. Suomi 100 -juhlavuosi ja Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlinta olisivat tarjonneet luontevan tilaisuuden hoitaa asepalvelusta suorittavien toimeentulo kuntoon.

Mutta kun ei niin ei.

Tilanne on sanalla sanoen häpeällinen. Ensimmäisen puolen vuoden ajan varusmies saa päivärahaa 5,10 euroa. Muutama vuosikymmen sitten päiväraha oli epävirallisesti sidottu kahvi, munkki ja tupakka-aski -indeksiin, nyt ei päästä edes siihen. 

Samalla kun muu yhteiskunta on vaurastunut, varusmiesten kurjuus on syventynyt.

Nykyisillä päivärahoilla on vaikea selvitä velkaantumatta. Jos varusmies tekee lomapäivänä pääkaupunkiseudulla yhden seutuliikennematkan bussilla (4,20 e), loppupäiväksi jää 90 senttiä. Kaksi matkaa vie jo konkurssiin. Jos hän asuu yksin, päiväraha ei riitä ruokaan, ei kotivakuutukseen, ei puhelinlaskuun...

Niinpä monet palveluksessa olevat turvautuvat pikavippeihin, joissa on kohtuuttomat korot ja niin lyhyt takaisinmaksuaika, että ne ovat tuhon tie.

Toki joukossa on paljon onnekkaitakin. Ne miehet, jotka ovat sattuneet syntymään riittävän varakkaaseen perheeseen, saavat usein apua vanhemmiltaan ja selviävät palveluksesta taloudellisesti.

Ei siis tarvitse edes puuttua siihen, että armeija aiheuttaa räikeän epätasa-arvon sukupuolten välille. Asepalvelus johtaa huomattavaan eriarvoisuuteen myös saman sukupuolen sisällä, kun kotitaustan merkitys korostuu.

Valitettavasti voikin tiivistää, että mikään yksittäinen instituutio ei tuota yhteiskuntaan niin paljon eriarvoisuutta kuin Puolustusvoimat.

Vertailun vuoksi: muissa Pohjoismaissa päivärahat ovat suunnilleen kolminkertaiset. Niissä palveluksen päättävälle maksetaan myös tuhti kotiuttamisraha, jonka turvin selviää alkuajat siviilissä.

Välillä ministerien toiminta varusmiehiä vastaan on suorastaan törkeää. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre piti aikoinaan tärkeänä, että palvelusajalta ei kerry eläkettä – vaikka samalla päätettiin, että eläke karttuu kun opiskelee, hoitaa kotona lapsia tai on ansiopäivärahalla työttömänä. Puolustusministeri Elisabeth Rehn puolestaan poisti kotiuttamisrahan, joten palveluksen päätteeksi varusmiehet putoavat tyhjän päälle.

Kotiuttamisrahan palauttaminen, päivärahojen korottaminen kohtuullisiksi ja eläkekertymän käyttöönotto eivät maksaisi mahdottomia. Hallituksella oli esimerkiksi varaa keventää upporikkaiden perintö- ja lahjaveroa 12 miljoonalla eurolla. Pelkästään tuolla summalla olisi saatu kaikille palveluksen päättäville 300 euron kotiuttamisraha ja sen päälle vielä euron korotus päivärahoihin.

Vaikea kuvitella, että ökyrikkaat tarvitsivat noita rahoja enemmän kuin pikavippien kanssa painivat asevelvolliset.

Varusmiesten onneton tilanne ei vain näytä kiinnostavan ketään, olipa taloudessa hyvät tai huonot ajat tai puikoissa mikä hallitus ja eduskunta hyvänsä. Tarvitaankin ilmeisesti kunnon protesteja. Täytyy toivoa, että varsinkin köyhien perheiden lapset alkaisivat boikotoida inttiä.

Boikotin kevytversio on se, että vapautus otetaan näennäisesti mielenterveyssyillä. Mutta toivottavasti nuorista miehistä löytyy niin paljon ryhtiä ja rohkeutta, että yhä useampi valitsisi jalkapantarangaistuksen tai jopa vankilan.

Koululaitoksenkin on tehtävä osansa. Koulussa nuoria pitää kannustaa kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan syrjiviä ja seksistisiä rakenteita, jollainen nykymuotoinen asevelvollisuus on.

Jos protesti alkaisi levitä, sen sentään luulisi herättelevän poliitikkoja huomaamaan, että sukupuoli-apartheidiin perustuva ja köyhien perheiden nuoret ahtaalle ajava asevelvollisuusmalli on tullut tiensä päähän, ja tilalle saadaan nykyaikainen ja tasa-arvoinen puolustusratkaisu – muiden Euroopan maiden tapaan.

On niitä boikotteja pantu pystyyn pienemmistäkin syistä.

 

]]>
72 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262589-boikotoikaa-inttia#comments Kotimaa Asepalvelus Eriarvoisuus köyhyys Turpo Tue, 16 Oct 2018 04:43:09 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262589-boikotoikaa-inttia